Mikä ihmeen UV-indeksi?

Auringon UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä

Auringon säteily sisältää näkyvän valon lisäksi mm. näkymättömiä infrapuna- eli lämpösäteitä sekä ultravioletti- eli UV-säteitä. Ultraviolettisäteily on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevaa sähkömagneettista säteilyä. Säteilyä jaetaan A-, B- ja C-luokan säteilyyn, josta UVC on lyhytaaltoisinta ja vaarallisinta.

Suurin osa maahan saapuvasta säteilystä on UVA-säteilyä (95 %), UVB-säteilyn osuus on 5 % ja UVC-säteily suodattuu yleensä ilmakehässä otsonin myötä pois. 

UV-säteily ja iho

Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää. 

• Ihon lisäksi myös silmät kannattaa suojata säteilyltä, sillä pitkäaikainen altistuminen edesauttaa silmäsairauksien, kuten kaihin puhkeamista nuoremmallakin iällä.
  • Hatut, jotka suojaavat silmiä
  • UV-suojalliset aurinkolasit!
• Aurinkorasvoissa on syytä suosia vähintään suojakerrointa 30, lasten ja herkkäihoisten kannattaa suosia kerrointa 50. Ihoa voi suojata aurinkorasvan lisäksi myös peittävällä vaatetuksella.
  • Kun käytät aurinkovoidetta, muista rasvata iho ennen ulos menemistä, lisätä voidetta kolmen tunnin välein ja aina uimisen jälkeen.
    • Käytä reippaasti tuotetta – noin 30 millilitraa on määrä, jonka aikuisen vartalo tarvitsee kullakin rasvauskerralla.
• Pilviselläkin säällä voi ruskettua ja iho voi suorastaan palaa. Auringonsäteily läpäisee helposti yläpilvet, jotka päästävät jopa 90 % ultraviolettisäteilystä läpi. Vaikka aurinko ei ohuen pilven läpi porotakaan yhtä intensiivisesti kuin selkeällä säällä, voi iho palaa.
  • Vain paksut alapilvet, kuten sade- ja ukkospilvet, rajoittavat ultraviolettisäteilyn määrää maanpinnalla.
• Joskus ajatellaan virheellisesti, että ilman lämpötila vaikuttaisi jotenkin ultraviolettisäteilyn vaarallisuuteen: usein ajatellaan, että iho ei voi palaa auringossa niin herkästi, jos polte ei tunnu iholla. Myös tuulisella säällä auringon polttava vaikutus saattaa unohtua. Ultraviolettisäteily on haitallinen iholle lämpötilasta ja tuulisuudesta riippumatta samalla tavalla 10 asteen pakkasella kuin 30 asteen helteelläkin. Iholla tuntuva polte on auringon lämpösäteilyn eli infrapunasäteilyn aikaansaannos, ei ultraviolettisäteilyn. Esimerkiksi vaalea hiekka, ja etenkin lumi ja vesi heijastaa säteilyä, eli rantapäivisin tai hiihto- ja laskettelureissuilla suojautuminen on erityisen tärkeää!
  • UVA-säteily läpäisee ihokerroksen ja imeytyy kudoksiin aiheuttaen ruskettumista ja ihon veltostumista, ryppyjä ja kuivumista.
  • UVB-säteily puolestaan vaikuttaa ihon ylimpiin kerroksiin ja sen seurauksena ihokerros muuttuu paksummaksi ja ruskettuu. Liiallinen altistuminen UVB-säteilylle polttaa nopeasti ihon pintakerroksen ja saa sen punoittamaan. Pitkäaikainen ja usein tapahtuva altistuminen ultraviolettisäteilylle lisää ihosyövän riskiä ja altistaa ihomuutoksille.
  • Lyhytaaltoisinta UVC-säteilyä käytetään muun muassa pintojen ja sairaalatarvikkeiden sterilointiin. Se tappaa tehokkaasti bakteerit ja virukset, mutta olisi erittäin vaarallista osuessaan ihmisen iholle.

Nuoret polttavat ihonsa muita useammin

Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.

“Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.

Osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen

UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.

”Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.

Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.

Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.

Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena

Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.

”UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia”, vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

”Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia.”

Riikka, lääketeknikko

Tekstiin koottu tietoa Ilmatieteen laitoksen, Forecan ja Syöpäjärjestöjen sivuilta.